”Makaa joulukuusi kaatuneena, miksi itket Pikku-Leena komerossa piilossa vanhemmilta. Miksi isi ja äiti riitelitte, tuskin edes huomasitte, nythän on jouluilta”
Leevi and the Leavings – Jouluksi mummolaan
Joulu on kiireettömän yhdessäolon, rakkauden ja ilon juhlaa. Vai onko sittenkään? Toisille perheille raitis joulu on itsestäänselvyys, toisille vain petetty lupaus humalattomasta joulusta vuosi vuoden jälkeen. Pelko siitä, miten joulu menee, onko läheinen taas humalassa ja petetäänkö lupaukset pilaavat joulurauhan.
”Olin varmaan 15-vuotias, kun lakkasin odottamasta joulua. En halunnut joulukalenteria ja adventtikynttilöiden sytytys sai aikaan kasvavan ahdistuksen. Niin kauan kuin muistan, joulut olivat toteuttaneet samaa kaavaa: Jouluaaton aamusta saakka talon täytti levottomuus, kun äiti järjesteli stressaantuneena joulua. Mikään ei sinänsä ollut vialla, mutta jännitys joulun sujumisesta oli läsnä ja tunnelma oli kireä. Isä aloitti hyväntuulisena punaviiniglögin juomisen jo ennen joulupuuroa. ”Hyvät juomat” kuuluivat isän mukaan jouluun ja näin oli vain aina ollut. Lupaus oli aina, että otetaan vain vähän ruuan kanssa ja saunan päälle. Silti aina aattoiltaan mennessä sekä äiti että isä olivat humalassa ja joulu päätyi usein joko riitelyyn tai sammumiseen.
Kerran isä hakkasi humalassa koiramme nahkavyöllä ja äiti sammui saunaan. Pikkuveljeä pelotti humalaiset vanhemmat ja nukuimme veljen kanssa vierekkäin pienessä 80cm leveässä sängyssä. Muistan vielä jouluyöt pelko vatsassa kourien ja valveilla sängyssä miettien, hengittääkö isä vielä tai tukehtuuko äiti oksennukseen. Joulun taika oli poissa.”
Alkoholistivanhempien poika, nyt 42 vuotta
Alkoholi kuuluu vahvasti monen suomalaisen perheen jouluun: glögiä terästetään viinillä tai koskenkorvalla, ruoan kanssa juodaan punaviiniä ja saunan jälkeen otetaan muutama olut. Juominen jouluna tuntuu jopa oikeutetulta: onhan minulla lupa rentoutua ja nauttia hyvästä juomasta. Mutta kuinka moni aikuinen pysähtyy miettimään, miltä joulun harmittomalta tuntuva tissuttelu voi lapsesta tai läheisistä tuntua?
Omaa humaltumista voi olla vaikeaa huomata ja humaltuva aikuinen on lapsen silmissä turvaton, pelottava ja arvaamaton. Myös puolisolle joulun pyhien juominen voi olla pelottavaa ja nostaa esiin lapsuuden traumaattisia kokemuksia.
Monen lapsen ja aikuisenkin juhlatunnelma loppuu läheisen alkoholin käytön vuoksi. Lapsi ei ymmärrä käytöksen muuttumista aikuisen humaltuessa eikä läheiselle ole reilua joutua katsomaan humalaista puolisoa yhteisenä juhlapäivänä. Lasten hyvä joulu taataan vain aikuisen turvallisella läsnäololla. Joulu on mahdollisuus opetella juhlatunnelman luomista ilman päihteitä. Joulu on perheen juhla ja jokaisella tulisi olla oikeus turvalliseen jouluun.
Millaisen joulun sinä annat läheisillesi?
