Liikunta ja mielenterveys

Liikunta vaikuttaa positiivisesti ihmisen mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Liikunnalla on stressiä ja ahdistusta poistava vaikutus ja urheilusta voi saada apua myös uniongelmiin sekä virtaa arkeen. Liikunta lisää mielihyvähormonien kuten dopamiinin, serotoniinin ja endorfiinin eritystä, mitkä saavat aikaan liikunnan positiiviset vaikutukset aivokemiatasolla. Liikunta myös vähentää aivoissa erittyvän stressihormoni kortisolin eritystä, mikä auttaa stressin vähentämisessä. Liikunnalla voi olla jopa masennusta ehkäisevä ja hoitava vaikutus.

Millaisella liikunnalla saadaan aikaan hyötyjä?

Mielenterveyden näkökulmasta avainasemassa on liikunnan säännöllisyys. Näin ollen joka päivä tapahtuva pienikin liikuntasuoritus, kuten kävely sekä muu hyötyliikunta on parempi vaihtoehto kuin kertaviikkoinen kuntosalirääkki. Parasta olisi, jos liikuntaa tulisi vähintään viitenä päivänä viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Hyviä liikuntalajeja mielialan kohottamiseen ja liikunnan mielenterveyttä tukevien vaikutusten saantiin ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja uinti. Nämä ovat lisäksi helppoja ja edullisia lajeja, joihin ei vaadita erityistä pohjakuntoa tai mittavaa välineistöä. Kun liikunta on mieleistä ja sitä pystyy toteuttamaan milloin vain, muodostuu siitä helpommin rutiini ja tapa.

Vinkit mielialaa kohottavaan urheiluun:

  • Urheile säännöllisesti useita kertoja viikossa. Vähäinenkin liikunta on parempi, kuin ei liikuntaa ollenkaan.
  • Hyödynnä hyötyliikuntaa: kävele portaita hissin sijasta, jää bussista pysäkkiä tai kahta aikaisemmin ja kävele loppumatka perille.
  • Kaverille kans! Ota kaveri mukaan ulkoilemaan. Yhdessä liikunta tuntuu mukavammalta ja saat samalla sosiaalisia kontakteja.
  • Liiku luonnossa. Luonnossa ulkoileminen saa aikaan monia terveyshyötyjä, kuten verenpaineen laskua, rentoutumista ja vastustuskyvyn parantumista. Luonnossa liikkuminen on lisäksi ilmaista.
  • Pysy liikkeessä. Paikallaan pysyminen on keholle myrkkyä. Pidä itsesi liikkeellä päivän aikana esimerkiksi pitämällä töissä pieniä jumppataukoja, liikkumalla osan työmatkastasi kävellen ja iltaisin sohvalla makoilun sijasta katso televisiota venytellen tai lihaskuntoilua tehden.

Kolikon toinen puoli: huippu-urheilu

Vaikka urheilulla on paljon mielenterveyttä tukevia vaikutuksia, voivat sen vaikutukset huippu-urheilussa olla myös negatiivisia. Mielenterveysongelmat ovat suhteellisen yleinen ilmiö huippu-urheilun kentällä ja jopa 20-40% huippu-urheilijoista kärsivät mielenterveyden ongelmista. Yleisimpiä mielenterveyden ongelmia huippu-urheilijoiden keskuudessa ovat ahdistusoireilu, masennus, syömisongelmat ja erilaiset riippuvuudet, kuten peliriippuvuus tai päihderiippuvuudet.

Syitä urheilumaailmassa esiintyvään mielenterveyden oireiluun on monia. Urheilussa itsessään syitä ovat muun muassa kova paine selviytyä erilaisten odotusten kanssa, kilpailuihin liittyvä stressi, valmennussuhteen vaikutus, loukkaantumiset sekä isot epäonnistumiset. Myös urheilijan oma elämäntilanne ja elämän tapahtumat sekä kriisitilanteet vaikuttavat mielenterveyteen.

Huppu-urheiluun kuuluu usein ajatus, että urheilijan pitäisi olla kuin yli-ihminen: rohkea, vahva ja järkkymätön. Tekemällä näkyväksi huippu-urheilun paineet sekä urheilijoiden mielenterveyden pulmat voidaan vähentää mielenterveysongelmien stigmaa, eli negatiivista leimaa ja helpottaa asioiden puheeksi ottamista ja avun hakemista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua mielenterveyden pulmiin haetaan, siitä paremman ovat toipumisen todennäköisyydet.

Lue lisää #minullaonongelma -kampanjastamme yhteistyössä huippu-urheilijoiden kanssa ja tutustu heidän tarinoihinsa.